...vähän käyny larppaamassa taas ja kurkku on kippee niinku aina. Laittelen siihen tämmostä tulikuumaa siirappiespressoa nyt sitten ja koitan olla ihmisiksi.
Eli takana on siis trippi tyrnäväläiselle partiomajalle, jonne järjestömme tyttäret olivat rukanneet pystyyn kaupunkimytologiasaagansa kliimaksin, jossa pääsin improamaan erään pitkään pelanneen hahmon luontoa.
Tykkäsin ihan tosissaan pelistä ja peliseurasta ja pelipaikasta ja konseptista, vaikka nyt tietenkin väsyttää ja on taas semmoinen klassinen "häntä pannaan toiseen korvaan" tyyppinen liikaa-ajateltavaa-perussetti, kuten aina semmoisen pelin jälkeen, jossa on substanssia.
Käytännönjärjestelyt olivat kyllä mielestäni ihan hanurista ja sitäpä en jaksa edes säälistä salata, mutta eihän se ole koskaan tärkeää. Ajatus, tahto ja tuuri ovat. Mutta kun osaan tämän laulun jo ulkoa, niin alkaa mennä kuorohyräilyksi. Kyynistyminen, se on sääli, mutta menee onneksi nukkumalla ohi.
(There's a rise, there's a fall)...
Luojan kiitos, nyt on sunnuntai, niin kerkeää toeta ja lonnia eli siivota ihan helvetisti. Ai niin, lonnimisesta puheen ollen, perjantai oli yllättäen vapaa ja nukuin koko päivän, koska J. Karhu ja Oharikeisari tulivat kahenmiehen kaaospartiona hakemaan minua töistä ja sitten suunniteltiin peliä Pikkusiskosenkin keralla ihan liian pitkään. Se on Tärkeää.
Tämä on ihana tämä tämmöinen Paloniemen Millan kirja Kettu ja Minä. Olisipa minullakin oma kettu! Sain riesaääliöltä ennakkosyntymäpäivälahjaksi tuommoisen ja tuijottelen omistuskirjoitusta lämpimällä hyrinällä. "The Fox never found a better messenger than himself" - Irlantilainen sananlasku.
Now for something completely different. Please. Vähitellen. Jooko.
Terve. Minä olen Elina, ja herään ennen kuutta pelekkään stressiin.
Pomoni meni kouluttautumaan ja minä olen toimessani pari päivää yksin jotenkin paljon kovempaa, kuin jos toinen olisi Kempeleessä. Kyllä minä osaan, ei se siitä ole kiinni. Mosaiikkijuttuja. Olen katellut kuvia yhdestä kirjasta. Eivaan, hyvin se meni eilen ja varmasti menee tänäänkin. Vasemmassa silmässä on vissiinkin kyllä mikroskooppinen lasinsiru. Ärsyttää.
Eilen oli muutenkin kiva päivä, kierrettiin työhajoitteluuni liittyvät kaupat ja varastot puolison kanssa, aurinko paistoi meidän, kaupungin ja sushiaamiaisemme ylle. Ja kofeiinikomppanian ikkunasta. Päivällä ehdin lukea Syntyja Syviä - materiaalini. Tosi kivaa silleen yleisluontoisesti, mutta. Että taas pitää mennä johonkin ja jotku propit pitäs varmaan laittaa.
Suo kutsuu omaansa. Tälleen:
"Äääääääliöööööööö, ÄäääääääliööööööÖÖööÖööö."
Mitäpä sitä muuta tällä viikolla? Kiire on ollut koko ajan. Yritän olla tulematta kipeäksi. Tiistaina oli kuumetta ja töissä ylhäältäannetusta konttorikaulusteuudistuksesta johtuen suursiivous. Täten minulle on annettu näky, joka kertoo, kuinka pahassa kunnossa kaappini voisivat olla, jollei minulla olisi vammatraumaani järjestyksen suhteen. Tosi luontevasti kaikki ihan vituillaan oli siellä kyllä.
Loman jämäthän menivät kotiseudulla, äidin luona, ja maanantaiaamu oli siten lajinsa muotovalio. Ähmistelin lähinnä käsityökeskuksessa mattopuita kutomakuntoon ja kävelin päin ovenkarmeja.
Iltasella käytiin vähän teatteriharjoittelemassa Oulunsalossa. En osaa tekstiä, vaikka sitä on melkein yhtä paljon kuin kotikeittoisessa hillopurkissa. Yöllä sitten hiukan venyteltiin Oharikeisarin kanssa mielikuvituksiamme ja luoskenneltiin jonkinlaista jung-gaiman-estetiikkajuttua syyskesälle. Saapa nähdä, miten asian kanssa edetään. Varmaan jopa jo tänään, jos jaksan vielä yhdeksän jälkeen, kunhan olen ensin ollut kaksitoista tuntia töissä. (Tekkee mieli ampua ittiäni kohta, PÄÄHÄN.)
Ehkä kuitenkin eniten vituttaa, että olen onnistunut hukkaamaan äitini firman nettikuvakansion salasanat ja pitäisi soittaa aasiakastukeen ja märistä. J.Karhu päivitti viikonloppuna nettisivut ja minä otin kuvia, mutta tätenhän niistä on päässyt käyttöön vain filmaattisin osuus, ja tunnelmamateriaali tönkkii tuolla sähköpostissa odottaen aamua armaampaa. Äitini pitäisi muutenkin raahata lääkärille, vaikka uskonkin, että sitä vaivaa vain liiallinen stressi. Jos homma menee aivojen skannaamiseksi niin haluaisin mielelläni olla paikalla.
Tämän kamalampia asioita en nyt kertakaikkiaan siedä alkaa tässä käsitellä, vaan jubileeraampa vielä lopuksi, että laajakaista toimii taas, ja eilen sain sipaistua wowihahmolleni aamukahvilla(!) valmiiksi kuukausia puolihuolimattomasti hinkuttamani achievementin. Sopii niiiin hyvin warlokille tuo vanityelikko että. Saanko tyttöhihkua?
Päivän biisi:
Lomamuistumana chili-allergikon ruokavinkki: Chili-con Hirvi Pannulle tässä järjestyksessä:
- Reippaasti oliviöljyä.
- Neljä - viisi hienonnettua valkosipulinkynttä.
- Nelisen putsattua ja pienittyä chilipalkoa.
- Valkosipulisuolaa.
- Mustapippuria.
- Kolme silputtua sipulia.
- n. 300g hirviäjauhelihaa.
>Saavat ruskistua.
Kattilaan:
- Purkillinen tomaattimurskaa ja ehkä myös hiukan
- tomaattipyrettä
- Kolme lasillista kasvislientä.
- Chilijauhetta ja muita mieleentulevia mausteita
- Pari lasillista punaviiniä.
>Lättää levy päälle, kaada paistetut asiat sekaan n. kiehumispisteen yleisillä huudeilla, anna siintyä.
Kärtsäytä pannulla ja kaada sekaan myös:
- Hienonnettu paprika. (Siinä ihan pikkuisen oliiviöljyä ja suolta paistukoon sen kanssa.)
>Keitellään hiljakseen tunti tai kauemmin, tai kunnes hermot pettää ja tulee nälkä. Lisätään välillä kasvislientä ja punkkua kuivu. Saapii -ja kannattaakin- sekoitella. Sitten kun kärsivällisyys loppuu niin sekaan
- Purkillinen huuhdeltuja kidney-papuja tai niitten hyvissä ajoin turvotettua halvempaa ja eettisempää vastinetta.
- Pari raitaa suklaanpalasia. Hämmennetään. Ja sitten vartin päästä
- yksi riistokauppaboksillinen nelijakoisia kirsikkatomaatteja.
-Persiljaa, basilikaa ja korianteria.
...
Jossakin vaiheessa olisi kannattanut keittää riisiä jos aikoo.
Päivän kortti. Salli mun nauraa. '~.~
Three of Pentacles (Works): The commencement of business, commercial transactions, or employment. The constructive use of creative talents, and the expression of artistry in workmanship. Skill and labor turned to the crafting of things of value. Using the conventional as a medium for expressing the exceptional, in order to build something of great renown and glory. http://www.facade.com/tarot/
...aamen.
PS. Äläkää vaan kertoko kellekään, mutta bonsaini saattaa jäädä henkiin!
Kylläpä on aika karannut käpälästä ja kirjoittaminen taas unohtunut. Työharjoittelupäivät olivat kovia, pitkiä ja luovia (just the way I like it), eikä niiden jälkeen tehnyt enää mieli ruveta hälisemään näppäimistöllä.
Paljon monikielisiä lapsi- ja muitakin ryhmiä, helevetinmoinen hässäkkä, suursiivous. Verta ja kanaverkkoa. Sielunsiskokseni kutsuu aluetta kulttuurinbermudankolmioksi, ja joskus jaksaa hämmentää, kuinka vaikea sieltä, missä muka on kaikkea, on löytää haluamaansa. Kuten vaikka kumihanskaa.
Jossakin välissä turvastani leikattiin viisaudenhammas ja siitä selvisin lopulta melko vähäisillä komplikaatioilla.
Kansalaisvelvollisuuttani olen toteuttanut näkymällä hetkellisesti P-Johanneksen vaalikahveilla kofeiinikomppaniassa. Olisi pitänyt varmaan harjoittaa jonkinlaista keskustelua mutten osannut. Omenapiirakka oli kyllä hyvää.
Nyt olen lomalla!
Laajakaista puuttuu, niin ei voi lonnia, olen siivonnut tänään vanhatestamentisella raivolla siitä huolimatta että päässä on kiehunut eilen nautittu olut. Aamulla koin irrationaalisia hetkiä katsomalla Huomenta Suomi - lähetystä, jossa esiintyi pitkäaikainen arvostuksenkohteeni ja kylänmies Hannu Rajaniemi.
Eilen olin appiukon synttäreillä syömässä pitsaa ja laskiaispullia ja illalla Graalissa K-treffeillä ja toissapäivänä nyljin vanhan sohvan, joka sitten käytiin dumppaamassa ruskoon, jossa minuun oli iskeä paskataiteellinen tarvetila ruveta tekemään yhteiskunnallista kuvataidetta mutta onneksi se meni ohi.
Tänään on tarkoitus seurata huushollin urosten mööpleeraamista, talouteen aikoo saapua lopulta kunnollinen naimakelpoinen parisänky. Mikäli mahtuu. Saapa nähdä kuinka monta rakennelmaa ympäriltäni projektin myötä tullaan purkamaan.
Ainiin! Projekteista: Olen tässä askarrellut pienimuotoista nykyfantasiakokeilua kesälle. Pieni, se se on kaunista. Entisen Naapurinpojan WeKinky - historiapeli on myös saanut uutta tuulta siipuloittensa alle ja mikäli hyvin käy, päästään hommassa eteenpäin. Tämä ei vaikuta silleen kauhean kauniilta eikä pieneltä. 'Komea' saa alustavasti kelvata, ja toivottavasti toteutuu.
Huomenna, jos sähköjumala suo, minulla on taas kunnon netti, ja voin pitää kauan haavelemani wowimaratoonin. Ylihuomenaamuna on suksiminen Pohjoiseen. Siellä vuotaa katto ja on markkinat.
Liveroolipeli 'Kuiskauksia Myrskyssä' oli laadukas ja pelottava. Kuvia täällä!
Yritän saada käsiteltyä asiaa laajemmin mutta nyt en ehdi. Täällä alkaa huonejärjestysmullistus ja sitä varten pitää pukea päälle.
