keskiviikko 17. elokuuta 2011

Uusiutumisia.

Luin lukujärjestystä väärässä järjestyksessä. Kuvataidehommat olivat jo alkaneet tunti sitten kun lopulta heräsin mielestäni ajoissa teoriatunnille. Miksiköhän. Viime yönä valvoin myöhään mutta ei sen nyt tällälailla pitäisi vaikuttaa. Huomenna saa taas selitellä, mutta toisaalta...

...minä haluan olla joskus ihan vähän aikaa yksin ja koskaan en saa. Täällä on aina puoliso, viikonloppuna on aina joku mellakka ja vaikka kuinka tykkään, niin missä välissä tässä on tarkoitus uusiutua? Voipi hyvinkin olla, että joudun viettämään suurimman osan talvea perheeni lattiamajoituksessa, koska hyvinkin todennäköisesti napsahtaa kokoluokkaa roimempi nakki, ja joudun tekemään työharjoittelun Tornioon. Voihan Kämäsalem. Niin, että minä nyt juon tätä kahvia täällä, missä kukaan ei äilätä, ja lataan itseäni. Kiitosta vaan.

Viimeeksi sain olla rauhassa varmaankin toukokuussa, että repikää siitä stressinmääritelmää. Jos tulee koko ajan nähdyksi, hapertuu ajan myötä ja toiminta taantuu refleksiiviseksi. Ainakin minulla. Ihmeellinen ilmava olo, kun monen metrin säteellä ei ole mitään semmoisia tietoisuuksia joista tarvitsisi välittää. Naapureita on, mutta ne ovat omissa laatikoissaan, eivätkä arvaa olla kiusaksi.


Viime yönä oli oi, niin kivaa! Käytätin itseäni siskon luona katselemassa tulevalla viikonlopulla haettaville ikeahuonekaluille paikkoja, mutta emme me muistaneet mitata, sillä oli ajatuksia ja sanoja ja mustikkaglögiä ja renessanssikarttajäljitelmä ja kotikummitus. Karttaan oli merkitty Islannin edustalle jäälautalle suurikokoinen Ursus Albi ja lisäksi siinä oli paljon muitakin eläimiä.

Minulla on kuulkaas aika hyvä sisko. Tai hyvä ei ole ehkä oikea sana. Lempeä.
Siten minäkin muistan, miten maadotutaan täydeksi lihaksi. En halua olla mikään reikäjuusto-vorteksi-lampaankääpä, josta elämä valuu ulos ja viimeisellä huuhtelulla irtoavassa värissä on mukana punaista kiukkua.

On muuten sääli että skanneri ei toimi. Tahtoisin skannata tätä blogia varten vesivärimaalauksia.

Päivän riimu, Uruz.


"Olet nostanut loppuunsaattamisen ja uuden aloittamisen riimun. Olet kasvanut ja kehittynyt niin paljon, ettet enää mahdu vanhoihin raameihin. Ne on uskallettava hylätä, jotta pääset vapauttamaan energiasi uusien asioiden synnyttämiseen. Nykyiset tapahtumat viittaavat siihen, että käyt läpi jonkinlaista kuolemaa sisimmässäsi. Valmistaudu suureen mahdollisuuteen, joka ilmentää itseään näennäisen menetyksen muodossa." (astro.fi)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti