lauantai 22. tammikuuta 2011

Rahalla sähkökaupasta.

Minä, tuota.
Lauantaiaamu, 10.05. Heräsin juuri sohvalta. Olin nämmä illalla jäänyt odottamaan, että Prince of Persia: The Sands of Time latautuisi finn-tv:stä pidemmällekin kuin ärsyttävästi puoliväliin. Lisäksi päätin sitten vielä ihan vähän testata puolison hillittömän isosta itsejoululahjonnallisesta Varusteleka-teipein päällystetystä pahvilaatikosta löytynyttä huopaa. Uni tuli heti, oli hyväntuulinen, semisti pikkutuhma ja auringonpaisteinen.
Huopa saakoon hyvät arvostelut lunastettuaan kaikki odotukseni. On muuten pehmeä!
Leffasta en sano ainakaan vielä mitään, koska a) eihän se hyvä voi olla  - ja b) se ei näemmä ole vieläkään latautunut eli olen yhä jumissa tarinan puolivälissä.

Lisää pääasiasta tuolla:
http://www.varusteleka.fi/product/huovat/ruotsalainen-taisteluparin-huopa-harmaa-200x150-cm-uudenveroinen/_2Z50YL5IO

Eilen tuli muutakin postimyynnistä, ja se oli mennyt naapuriin. Humalainen nuorimies toi minulle anteeksipyydellen ja hätääntyneenä avatun pusillisen Villihelmen tuotteita, ilman sitä pussia, toki. Oli ihan hepulissa, raasu. "Täällä on jotaki eukkojen tilpehööriä - en minä tahallani!"
Olin siis tilannut hiushelmiä, kiinalaisia kolikoita ja pikkuisia, rei'itettyjä arpakuutioita, joita en oikeastaan tarvitse, mutta jotka ovat jotenkin hellyyttäviä. Minähän en siis oikeasti mitään helmitöitä tee. En keksi muuta tekosyytä, kuin että hermot menee heti, ja sitten ei ole kenelläkään hauskaa. Yllättävää muuten, että sain muodostettua niin vakaan suhteen siihen silkkilankaan edes.

Nyt soi:



Jospa nyt keksisin vielä, että mistä narusta minun on itseäni vedettävä jaksaakseni tyhjentää ja täyttää pyykki - ja tiskikoneet. Kyllästyttää tapella niitten kanssa. Ovat molemmat jotenkin ronkeleita, ja esineitten peseytymisen todennäköisyys on tässä taloudessa ihan fifty-sixty.

Koska sain eilen siivottua melkein koko muun huushollin, päästän itseni pian World of Warcraftin rappiolliseen maailmaan. Minua edelleen odottaa siellä pikkuinen goboshamaani Samarkandi, jota alati yritän päästä levelittämään, mutta aina tulee jotain muuta.

Illalla neitosilla on punkku-ja herakekkerit, eli sietäisin kammeta itseni piakkoin tästä kyllä stockalle kyyläämään juustoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti